Platonin kappale on
säännöllinen monitahokas, jonka
tahkot ovat keskenään yhteneviä säännöllisiä
monikulmioita, ja jonka jokaisestä kärjestä lähtee yhtä monta särmää. Platonin monitahokkaita on viisi erilaista (kuvattu alla). Niiden nimet on johdettu niiden tahkojen lukumäärää kuvaavasta kreikan kielen lukusanasta ja sanasta εδρον, joka tarkoittaa muun muassa tahkoa.