evident

Evidence, broadly construed, is anything presented in support of an assertion. This support may be strong or weak. The strongest type of evidence is that which provides direct proof of the truth of an assertion. At the other extreme is evidence that is merely consistent with an assertion but does not rule out other, contradictory assertions, as in circumstantial evidence.

Evidenz bezeichnet das dem Augenschein nach unbezweifelbar Erkennbare oder die unmittelbare, mit besonderem Wahrheitsanspruch auftretende vollständige Einsicht. In einer philosophiegeschichtlichen Sichtweise wird der Begriff Evidenz in den jeweiligen Positionen mit eigenen Inhalten ausgefüllt.

Evidentie (of aanwijzingen) is in de wetenschapsfilosofie het materiaal waaraan men een hypothese toetst. Dat wat evident is wordt bij voorbaat als waar aangenomen. Als de evidente stelling de hypothese ondersteunt spreekt men van positieve evidentie, als ze tegen haar pleit van negatieve evidentie.

Une évidence est ce qui s'impose à l'esprit comme une vérité, ou une réalité, sans qu'il soit besoin d'aucune preuve ou justification. Le mot évidence vient du latin "videre" (voir).

Evidenssi tarkoittaa todistetta, todistusta, todistusaineistoa tai näyttöä. Evidenssillä voidaan tarkoittaa myös varmuutta, ilmeisyyttä, joka on joko välittömästi tajuttua tai loogisen todistelun tulosta.