14. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat uudet kunnallislait sekä kahdeksan tunnin työaikalain.
16.–21. heinäkuuta – (3.–7. vanhaa lukua) "Heinäkuun päivät": Petrogradin sotilaat ja työläiset nousivat kapinaan hallitusta vastaan. Bolševikit päättivät tukea kapinaa. Hallituksen kukistettua sen Lenin joutui pakenemaan piiloon Suomeen ja Trotski sekä Lunatšarski vangittiin.
18. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnaneduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
9. syyskuuta – (27. elokuuta vanhaa lukua) "Kornilovin kapina", Venäjän armeijan ylipäällikkö Lavr Kornilov määräsi Petrogradia puolustaneen kolmannen ratsuväkiarmeijakunnan ottamaan kaupungin sotilaskomentoon. Pääministeri Kerenski syytti Kornilovia aikeesta perustaa sotilasdiktatuuri ja erotti hänet. Kornilov ja hänen tukijansa pidätettiin. Heinäkuussa pidätetyt vapautettiin ja työläisille jaettiin aseita kaupungin puolustamiseksi.
17. syyskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus erotti kenraalikuvernööri Mihail Stahovitshin ja nimitti hänen tilalleen duuman jäsenen Nikolai Nekrasovin.
18. syyskuuta – Maataloustuottajain Keskusjärjestö (MTK) perustettiin.
26. syyskuuta – Suomessa vallinneen elintarvikepulan vuoksi kiellettiin perunan käyttö eläinten ruoaksi.
1. lokakuuta – Suomessa otettiin jälleen käyttöön leijonavaakunalla varustetut postimerkit. Tätä merkkisarjaa kutsutaan nimellä Saarisen malli ja se oli käytössä vuoteen 1930 saakka.
1.–2. lokakuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit, joissa sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä.