6. tammikuuta – Kuningas Aleksanteri I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin "jugoslaavi".
10. tammikuuta – Hergén sarjakuvahahmo Tintti teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti neuvostojen maassa.
25. maaliskuuta – Filosofian tohtori Toivo Haapanen valittiin vasta perustetun Radio-orkesterin kapellimestariksi 14 hakijan joukosta.
19. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander hajotti eduskunnan, koska se ei ollut hyväksynyt hallituksen esitystä virkamiesten palkkojen korottamisesta.
24. heinäkuuta – Kellogg-Briandin sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa27.8.1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynnissä nostettiin sen nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan.
31. heinäkuuta – Suomi liittyi Kellogg-Briandin sopimukseen.
1. elokuuta – Suomen kommunistit järjestivät mielenosoituksen ("Punainen päivä").
4. syyskuuta – Suomen ulkoministeri Hjalmar Procopé puhui Kansainliiton 9. yleiskokouksen avajaisistunnossa järjestön optimistisesta tulevaisuudesta. Procopén hyvä ranskan kielen taito herätti yleistä huomiota.
18. marraskuuta – 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 ihmistä Burin niemimaan alueella.
23.–24. marraskuuta – Lapualla riisuttiin punaiset paidat työläisnuorten haastemielenosoituksen osanottajien yltä. Väkijoukon mielestä mielenosoittajat harjoittivat Jumalan ja isänmaan pilkkaamista.
1. joulukuuta – Vientirauha-järjestön entinen piiriasiamies Kustaa Tiitu ja Ilkka-lehden päätoimittaja Artturi Leinonen järjestivät Lapualla kansalaiskokouksen, johon osallistui noin 2 000 ihmistä. Kokouksessa vaadittiin kaikkien kommunististen järjestöjen ehdotonta ja lopullista kieltämistä.
6. joulukuuta – Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa muodostettu lähetystö saapui Helsinkiin ja saattoi hallituksen tietoon kokouksessa esitetyt ponnet.
11. joulukuuta – Neljä kommunisteja vastustanutta kansalaislähetystöä kävi presidentti Relanderin puheilla.