28. tammikuuta - Kenttäsairaalana toiminut Johanneksen pitäjän pappila tuhoutui neuvostoilmavoimien pommituksessa. Surmansa sai 20 potilasta, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi lottaa.
11. helmikuuta – Tukholman olympiastadionilla järjestettiin Suomen ja Ruotsin välinen jääpallomaaottelu. Näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun ennen ottelun alkua.
16. helmikuuta – Altmarkin tapaus: Saksalainen huoltoalus Altmark oli palaamassa Saksaan Norjan aluevesien kautta mukanaan 299 Admiral Graf Speen upottamista aluksista otettua brittivankia, kun brittiläinen hävittäjä HMS Cossack valtasi sen Jøssingfjordissa ja vapautti vangit loukaten Norjan puolueettomuutta.
21. helmikuuta - Neuvostoilmavoimat pommittivat Pajalan kuntaa Pohjois-Ruotsissa. Vakavia henkilövahinkoja ei sattunut. Ruotsi esitti Neuvostoliitolle jyrkän vastalauseen.
1. maaliskuuta – Länsivallat lupasivat Suomelle apujoukkoja 50 000 miestä ja pyysivät Suomelta vastausta maaliskuun 12. päivään mennessä.
3. maaliskuuta – Pommi tuhosi Ruotsissa kommunistien Norrskensflamman-lehden toimiston, viisi kuoli.
4. maaliskuuta - Helsinkiin matkalla ollut pikajuna ja lapsia kuljettanut ylimääräinen tavarajuna törmäsivätKalvolassa kahden kilometrin päässä Iittalan asemalta etelään. 31 ihmistä, heistä 11 lapsia, sai surmansa.
12. maaliskuuta – Turengin junaturma: 39 ihmistä kuoli ja 69 loukkaantui. Kyseessä oli Suomen rautateiden historian kaikkien aikojen pahin onnettomuus.
27. maaliskuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi nimitettiin Suomen lähettilääksi Moskovaan. Ulkoministeri Väinö Tanner siirtyi kansanhuoltoministeriksi ja professori Rolf Witting tuli uudeksi ulkoministeriksi. Hallitus päätti pitää sotatilan voimassa toistaiseksi.