10. tammikuuta – Valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov ilmoitti, että Neuvostoliiton vaatimus jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden inkeriläisten palauttamisesta koski myös lapsia. Useita inkeriläislapsia oli ehditty ottaa kasvateiksi suomalaisiin perheisiin.
30. tammikuuta – Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana; 9 300 pakolaista hukkui.
31. tammikuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi kehotti Suomen sodanaikaisia johtavia poliitikkoja siirtymään syrjään poliittisesta toiminnasta, jotta Neuvostoliitto ja Iso-Britannia saataisiin vakuuttuneiksi siitä, että Suomi oli hylännyt sotapolitiikan.
14. helmikuuta – Presidentti Roosevelt tapasi Saudi-Arabian kuningas Ibn Sa’udin risteilijä U.S.S. Quincylla Suezin kanavassa. Vastineeksi Yhdysvaltain suojelusta Saudit lupasivat toimittaa öljyä.
5. helmikuuta – Suomen hallitus asetti tohtori Eirik Hornborgin johtaman komitean tutkimaan Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon virkatoimia.
6. helmikuuta – Väinö Tanner erosi eduskunnasta sen jälkeen, kun oli julkistettu nimilista henkilöistä, jotka eivät saaneet asettua kansanedustajaehdokkaiksi tulevissa vaaleissa. Listalla olivat kaikki Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajat sekä 11 nimeltä mainittua SDP:n, Maalaisliiton ja Kokoomuksen kansanedustajaa.
13./14. ja 14./15. helmikuuta – Kahden yön rajut Dresdenin pommitukset alkoivat. "Elben Firenzeksi" kutsuttu kaupungin arvokas keskusta siirtyi historiaan.