Uusklassinen musiikki eli
neoklassinen musiikki on 1900-luvun alussa syntynyt länsimaisen
taidemusiikin tyylisuunta, jonka perustajana pidetään
Igor Stravinskyä. Uusklassisessa musiikissa pyrittiin eroon 1800-luvun saksalaisesta romantiikasta, erityisesti Wagnerin vaikutuksesta, ja haettiin vaikutteita
klassismin ja erityisesti
barokin musiikista. Stravinsky kuvasi suhdettaan wagnerilaiseen romantiikkaan toteamalla "emme pääse mihinkään siitä, että wagnerilainen draama on pelkkää pöyhkeilyä". Uusklassiselle musiikille tyypillistä on pyrkimys objektiivisuuteen ja asiallisuuteen. Musiikki on usein tanssinomaista, ja siinä on barokkimusiikin innoittama selkeä rytmiikka.