holoseeni

Holoseeni eli Flanderi-interglasiaali (lämpökausi) on viime jääkauden jälkeinen lämmin geologinen aikakausi, joka alkoi noin 11 550 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.) ja jatkuu edelleen. Holoseeni alkoi, kun ilmasto lämpeni rajusti kylmän nuoremman dryaskauden jälkeen. Holoseenin alkupuolella jää vetäytyi laajoilta alueilta, ja sen tilalla tuli kuivalle maalle ensin matala ruohoja, kukkia ja pensaita käsittävä tundrakavillisuus, sitten koivu ja lopulta mänty. Holoseenin keskivaiheilla oli nykyistä lämpimämpää. Holoseenin ilmasto on vaihdellut jaksollisesti, lämpötilan muutokset ovat olleet huomattavia myös viimeisen tuhannen vuoden aikana. Euroopassa nykyistä lämpimämpää oli etenkin vuosina 1150 - 1300. Tällöin Islanti ja Grönlanti asutettiin, ja Grönlannissa pystyttiin viljelemään vehnää alueella, joka ilmaston myöhemmin viilennyttyä muuttui arktiseksi. Myös Islannissa voitiin harjoittaa maanviljelyä alueilla, joille myöhemmin levisi jäätiköt. Tätä viileää ajanajaksoa kutsutaan pieneksi jääkaudeksi noin 1400 - 1900. Jäätiköt etenivät sekä Norjassa että Alpeilla, huomattava muutos oli Lontoossa, jossa Thames-joki jäätyi pitkiksi ajoiksi talvisin ja Thamesin jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, suurimmillaan 1800 luvun alkupuolella. . Holoseeni on kenotsooisen maailmankauden neogeenikauden neljäs epookki. Kauden nimi tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa sanan mukaisesti ”koko nykyinen aika”. Holoseenia edelsi nykyinen jääkausiaika, pleistoseeni (1 800 000–11 500 vuotta sitten).