Kemiallinen merkki on lyhyt,
latinalaisia aakkosia käyttävä merkintätapa
alkuaineelle. Kaikilla luonnollisilla alkuaineilla on yksi tai kaksi kirjainta pitkä kemiallinen merkki, mutta joillakin keinotekoisilla alkuaineilla se on väliaikaisesti kolme kirjainta pitkä. Tapauksessa, jossa on alkuaineella on kaksi kirjainta, on aina ensimmäinen kirjain isolla ja jälkimmäinen pienellä. Syy miksi näin: jos isoja kirjaimia on kaksi tai useampi, ei ainetta enää lueta alkuaineeksi, sillä se meinaisi, että aine koostuisi useammasta kuin yhdestä
molekyylistä ja siten ei olisi enää alkuaine. Kemiallisia merkkejä käytetään esimerkiksi lyhenteinä ja
reaktioyhtälöissä. Ne ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti, joten niitä ei tarvitse kääntää kuten alkuaineiden nimiä. Moni kemiallinen merkki on johdettu
latinasta tai
kreikasta: esimerkiksi Au (
kulta) on peräisin latinan sanasta
aurum.