Taajaväkinen yhdyskunta oli Suomen aikaisempien kunnallislakien mukaan
maalaiskuntaan kuuluva asutuskeskus, jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Sellaisiksi muodostettiin 1900-luvun alussa muun muassa useat tehtaiden tai rautatieasemien ympärille syntyneet asutusalueet sekä myös eräät suurimpien kaupunkien läheisyyteen syntyneet esikaupunkialueet. Taajaväkisen yhdyskunnan perustamisesta tai lakkauttamisesta päätti Venäjän vallan aikana
Suomen senaatti, itsenäisyyden aikana
valtioneuvosto. Enimmillään 1930-luvun alussa Suomessa oli yli 30 taajaväkistä yhdyskuntaa. Monet entiset taajaväkiset yhdyskunnat ovat nykyisin uusien
kaupunkien keskusta-alueita.